Tervetuloa!

Kuka olet, eurooppalainen juristi?

Tämä blogisivusto toimii tukena Samuli Hurrin Eetos-luennoille. Luennot ovat osa Lapin yliopiston uusille oikeustieteen opiskelijoille tarkoitettua luentosarjaa "Juridiikan perusteet". Eetos-luentojen teemana on perinne, jota juristit ovat Euroopassa siirtäneet eteenpäin jo kauan (kaksi tai kolme tuhatta vuotta!). Omistamme tiistain antiikille, keskiviikon uuden ajan alulle, ja torstain nykyajalle. Tutkimme itseämme: keitä me olemme, mitä meistä on tulossa?

Ensimmäinen luento

Patrokloksen hautajaiskisat 

Oikeudenkäynnit ovat antiikista asti keskeisesti vaikuttaneet siihen, että ihmiset ovat oppineet argumentoimaan: käyttämään järkeään, miettimään vaihtoehtoja ja perustelemaan kantojaan. Oikeusjutuissa on kautta aikojen harjoitettu näitä taitoja toinen toisiaan vastaan ja yritetty vakuuttaa kolmannet, eli tuomareina toimivat osapuolet, oman kannan paremmuudesta. Voidaan sanoa, että juridiset väittelyt ovat alkumuoto tai syntypaikka järjenkäytölle ja puhetaidolle ylipäätään.

Luennolla käytetään Homeroksen Iliaan erästä kohtausta esimerkkinä juridisesta argumentaatiokamppailusta. Meneillään ovat Akilleuksen ystävälleen Patroklokselle järjestämät hautajaiskisat, joihin kuului hevosvaunukilpailu. Kohtauksessa kaksi maaliin tulleista kilpailijoista ovat eri mieltä siitä, kummalle heistä kuuluu kilpailun toinen palkinto. Asia ratkaistaan mielenkiintoisessa oikeudenkäynnissä, jonka edetessä alkaa vaikuttaa siltä, että juridiseen toimintaan on sisäänrakennettuna vastapuolen mahdollisten toimien ja suunnitelmien ennakoiminen, sekä niiden sisällyttäminen omaan toimintasuunnitelmaan. Olisiko tässä jokin kiintopiste, johon juridinen eetos voisi tukeutua?

Toinen luento

Numan hauta

Roomalainen oikeus oli Euroopassa vuosisatojen ajan oikeusjärjestelmien esikuva ja varsinkin niitä koskevan tieteen perusta. Tavallisen tarinan mukaan Bysantin Keisari Justinianus kokosi 500-luvulla roomalaiset oikeussäännöt yhteen ja järjesti ne ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, ns. corpukseksi. Corpusta ryhdyttiin varsinkin 1100 luvulta alkaen nk. Bolognan glossaattoreiden (glossa = tekstisivun reunaan tehty huomautus tai selitys) toimesta systemaattisesti kommentoimaan. Tällä tavalla syntyi meidän päiviimme asti ulottuva roomalaisen oikeuden perinne: järkeä käyttämällä koetetaan jälkikäteen kirkastaa niitä ideoita, joiden on täytynyt vaikuttaa roomalaisten oikeussääntöjen taustalla. Euroopassa ajateltiin pitkään, että roomalaisen oikeuden perusperiaatteet ymmärtämällä olisi mahdollista päästä perille oikeudesta ylipäätään.

Luennolla palataan yli tuhat vuotta Justinianuksen lakikokoelmasta taaksepäin, roomalaisen oikeuden myyttiseen alkuun. Legendan mukaan Rooman toinen kuningas Numa oli lainsäätäjä, toisin kuin edeltäjänsä soturikunigas Romulus. Vasta Numa loi edellytykset valtakunnan pitkälle iälle; jopa niin pitkälle, että Roomaa edelleen kutsutaan "ikuiseksi kaupungiksi". Vaikka emme tiedä Numan lakien sisällöstä oikeastaan mitään, saatamme sen sijaan tietää jotain hänen oikeusfilosofiastaan. Mitä sellaista hän siis oivalsi, jonka turvin hän saattoi valaa Rooman yhteiskuntajärjestykselle sen ennennäkemttömän tukevan perustan? Entä onko mitään kouraantuntuvaa, josta saisimme toisen tukipisteen, johon juristin eetos voisi kiinnittyä.

Kolmas luento

Teesit Linnakirkon ovessa

Edellisen luennon päätteeksi havaitsimme, että oikeusjärjestys on mukana muun yhteiskunnan muutoksessa. Yksi uuden ajan alkua merkinneistä suurista muutoksista Euroopassa oli uskonpuhdistus. Se johti uskonsotiin ja Euroopassa vallinneen vanhan, paavin ja keisarin vallanjakoon perustuneen juridis-polittisen järjestelmän korvautumiseen uudella. Uudessa järjestelmässä Euroopan poliittista kenttää hallitsivat toistensa kanssa kilpailevat riippumattomat kuningaskunnat. Uskonpuhdistus sekä sitä seurannut Katolisen kirkon reaktio, vastauskonpuhdistus, vaikutti lähes kaikkeen Euroopassa, myös oikeusjärjestelmiin.

Uskonpuhdistuksen alkuna pidetään Martti Lutherin "teesejä", jotka hän naulasi nk. Linnakirkon oveen Wittenbergin kaupungissa Saksassa. Teeseissään Luther esitti ankaraa kritiikkiä katolisen kirkon piirissä harjoitettua ns. anekauppaa kohtaan. Sikäli kun uskonpuhdistus todella merkitsi uuden ajan alkua, ehkä pääsemme sen jäljille tarkastelemalla juuri anekauppaa. Voimmeko sitä kautta oivaltaa jotain olennaista, paitsi Euroopplaisen yhteiskunnan suuresta muutoksesta tuossa vaiheessa, myös kehityksestä ennen sitä ja sen jälkeen? Entä minkälainen koetinkivi juridiselle eetokselle on tämä anekaupasta puhdistettu luterilaisen kristityn eetos?

Neljäs luento

Venetsian kauppias

Edellisen luennon päätteeksi taisimme jo päästä jollakin tavalla niiden kehityskulkujen jäljille, joiden tuloksena uusi aika alkoi Euroopassa. Tällä luennolla jatketaan näillä samoilla jäljillä ja pohditaan uuden ajan alun toista suurta muutosta: sitä, kuinka niin sanotut "porvarit" alkavat nousta hallitsevaksi yhteiskuntaluokaksi. Porvari-sanaan liittyy nykyään paljon poliittisiin näkemyksiin ja arvomaailmaan viittaavia merkityksiä. Näistäkin voidaan keskustella, mutta aluksi on syytä ajatella porvareita aivan yksinkertaisesti kauppiaina, jotka ostavat ja myyvät toisten valmistamia tuotteita. Miten siis kauppiaat, joita toki on aina ollut Euroopassa ja muualla, omalta osaltaan vaikuttivat uuden ajan alkuun?

Uuden ajan alussa Italiassa eli ja vaikutti eräs Antonio Serra niminen henkilö, joka oli erityisen kiinnostunut kysymyksistä, joita nykyään kutsuisimme kansantaloudelliseksi. Pohtiessaan kaupunkivaltioiden rikastumisen ja köyhtymisen syitä, Serra kiinnostui erityisesti Venetsiasta. Kuinka on mahdollista, että Venetsia on Italian kaupungeista rikkain, vaikka siellä ei ollut ollenkaan niin sanottuja luonnonvaroja eikä maanviljelyä? Venetsiasta näyttäisi alkaneen kehitys, jonka kuluessa niin sanotusta "kauppiaan elämänmuodosta" alkoi tulla yhä hallitsevampi. Mitä tämä tarkoittaa ylipäätään ja mitä se tarkoittaa erityisesti juristin eetoksen kannalta?

Viides luento

Berliinin muuri murtuu!

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimius ja sen noudattamista valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat nykyajan eurooppalaisen oikeuden tärkeä tukipilari. Sopimus solmittiin toisen maailmansodan jälkeen, jotta Euroopassa koetut julmuudet eivät enää toistuisi. Ihmisoikeuksia pidetään nykyään Euroopassa ja muuallakin oikeusjärjestyksen perusarvoina, joiden puitteissa lakeja pitäisi sekä säätää että soveltaa. Ihmisoikeusjuridiikan huolenaiheena on ennen kaikkea valtioiden vallankäyttö. Paitsi, että sen tulee olla laillista, myös tavoiteltavien päämäärien tulee olla hyväksyttäviä ja käytettyjen keinojen oikeassa suhteessa näihin päämääriin.

Luennolla kerrotaan eräästä tärkeästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksesta, joka liittyy nykyaikaa Euroopassa edelleen määrittävään spektaakkeliin: Berliinin muurin murtumiseen, joka merkitsi idän ja lännen välisen kylmän sodan päättymistä. Tapauksessa Streletz, Kessler ja Krenz vastaan Saksa koko eurooppalainen oikeudellinen ajattelu jotutui kriittiseen testiin. Kyse oli siitä, että vastikään yhdistynyt Saksan valtio oli pannut mainitut jutun kantajat, jotka olivat entisen Itä-Saksan johtajia, rikosoikeudelliseen vastuuseen Berliinin muurilla pakoa länteen yrittäneden ihmisten kuolemista. Kantajat väittivät, että rajavartioinnissa kyse ei Itä-Saksan voimassa olleen lain mukaan ollut rikoksista, mistä syystä Saksa oli loukannut heidän ihmisoikeussopimuksen 7 artiklaan kirjattua oikeuttaan: ei rangaistusta ilman lakia! Voimmeko saada tämän ns. Muuritapauksen (der Mauerfall) kiemuroista jotakin selville nykyajan juristin eetoksesta?

Kuudes luento

Sota terrrorismia vastaan

Euroopan Unioni on nykyään Eurooppalaisten valtioiden monipuolisen yhteistyön paikka melkein millä tahansa elämänalueella. Vahvimpana EU:n taustalla vaikuttaa kuitenkin edelleen pyrkimys integraatioon taloudellisen toiminnan alueella. Pääasiallisena tavoitteena on alusta asti ollut rajat ylittävän ja talouteen (eli kauppaan, tuotantoon, sijoittamiseen, jne.) jotenkin liittyvän liikkumisen esteiden poistaminen. Siksi puhumme Euroopan taloudellisesta yhdentymisestä eri asiana, kuin yhdentymisestä muilla politiikan ja kulttuurin aloilla. Keskeisimpinä ovat nk. perusvapaudet: tavaroiden, työvoiman, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden rajojen yli. Nykyisestä monipuolisuudestaan huolimatta EU:n oikeutta voidaan edelleen pitää vapaan kiertokulun eritystä tavoitetta varten rakennettuna oikeusjärjestyksenä.

Luennolla koetetaan selvittää EU:n ja sen oikeuden paikkaa nykyajan maailmassa kertomalla eräästä Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeustapauksesta, joka oli seurausta niin sanotusta Nine-Elevenistä ja tästä alkaneesta "sodasta terrorismia vastaan". Vaikka kyseinen "sota" oli kuumimmillaan viime vuosikymmenellä, tämän kesän tapahtumat osoittavat, että aihe on edelleen mitä ajankohtaisin. Oikeustapauksessa Yassin Abdullah Kadi ja Al Barakaat International Foundation vastaan Euroopan unionin neuvosto oli kyse mainittujen henkilöiden varojen jäädyttämisestä. YK:n turvallisuusneuvoston niin sanottu pakotekomissio oli määrännyt tästä toimesta, etteivät varat päätyisi Osama bin Ladenin käsiin. Tapauksessa välejään selvittivät paitsi mainitut osapuolet sekä YK ja EU kansainvälisinä järjestöinä, myös oikeusjärjestelmä ja nk. "turvallisuusjärjestelmä". Tapauksen lonkeroista ja taskuista yritämme kaivaa esiin merkkejä juridisen eetoksen ensimmäisestä tukipisteestä: mahdollisuudesta kamppailuun vastapuolen kanssa.