maanantai 29. elokuuta 2016

Toinen luento

Numan hauta


Roomalainen oikeus oli Euroopassa vuosisatojen ajan oikeusjärjestelmien esikuva ja varsinkin niitä koskevan tieteen perusta. Tavallisen tarinan mukaan Bysantin Keisari Justinianus kokosi 500-luvulla roomalaiset oikeussäännöt yhteen ja järjesti ne ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, ns. corpukseksi. Corpusta ryhdyttiin varsinkin 1100 luvulta alkaen nk. Bolognan glossaattoreiden (glossa = tekstisivun reunaan tehty huomautus tai selitys) toimesta systemaattisesti kommentoimaan. Tällä tavalla syntyi meidän päiviimme asti ulottuva roomalaisen oikeuden perinne: järkeä käyttämällä koetetaan jälkikäteen kirkastaa niitä ideoita, joiden on täytynyt vaikuttaa roomalaisten oikeussääntöjen taustalla. Euroopassa ajateltiin pitkään, että roomalaisen oikeuden perusperiaatteet ymmärtämällä olisi mahdollista päästä perille oikeudesta ylipäätään.

Luennolla palataan yli tuhat vuotta Justinianuksen lakikokoelmasta taaksepäin, roomalaisen oikeuden myyttiseen alkuun. Legendan mukaan Rooman toinen kuningas Numa oli lainsäätäjä, toisin kuin edeltäjänsä soturikunigas Romulus. Vasta Numa loi edellytykset valtakunnan pitkälle iälle; jopa niin pitkälle, että Roomaa edelleen kutsutaan "ikuiseksi kaupungiksi". Vaikka emme tiedä Numan lakien sisällöstä oikeastaan mitään, saatamme sen sijaan tietää jotain hänen oikeusfilosofiastaan. Mitä sellaista hän siis oivalsi, jonka turvin hän saattoi valaa Rooman yhteiskuntajärjestykselle sen ennennäkemttömän tukevan perustan? Entä onko mitään kouraantuntuvaa, josta saisimme toisen tukipisteen, johon juristin eetos voisi kiinnittyä.

14 kommenttia:

  1. Hanne-Mari Juntunen6. syyskuuta 2016 klo 5.00

    Keitä glossaattorit olivat ja mitä he tekivät?

    - Glossaattorit olivat Bolognassa (n.1100 jaa.) toimivia juristeja.

    - He tutkivat ja järjestivät Corpus iuris civilistä, sekä kirjoittivat siihen reunamerkintöjä (=glossia)

    - He miettivät, mikä alkuperäisten tekstien tarkoitus ja merkitys oli, sekä tulkitsivat niitä.

    VastaaPoista
  2. Miksi keisari Justinianus oli merkittävä?

    -Harrasti lainoppia
    -Perusti komission keräten tietoa ja tekstejä kymmennessä vuodessa
    -Syntyi roomalaiselle oikeudelle keskeinen teos, Corpus Iuris Civilis, 533 jKr

    -Katri Karén-

    VastaaPoista
  3. Miten Numan ajatukset laista ja oikeusjärjestelmästä ovat yhteydessä nykyaikaan?

    - Emme tule toimeen pelkän kirjoitetun lain lukemisella

    - Oikeus on osa yhteiskuntaa, ja meilläkin oikeuskulttuuri ja tavat välittyvät myös "kerrottuna" eteenpäin

    - Oikeuden tulee kyetä uudistumaan yhteiskunnan muutosten mukana, yhteiskunnan on vaikeaa säilyä toimivana, mikäli emme jousta muutosten mukana

    VastaaPoista
  4. Kuka oli Aristoteleen mukaan ihminen?

    - Se, jolla on puhekyky.
    - Ihmisen tekee normatiivinen kieli.
    - Ihmiselle on olennaista, että vain hän havaitsee hyvän ja pahan, oikean ja väärän ja muut sen kaltaiset asiat.

    VastaaPoista
  5. Mikä oli corpus iuris civilis?
    -lakikokoelma, alullepanija keisari Justinianus
    -sisälsi: institutiones (roomalaisen oikeuden perusteita), digesta (roomalaisten juristien kirjoituksia), codex (keisarien säätämiä lakeja)
    -lisättiin myöhemmin novellae (kokoelman valmistumisen jälkeen säädettyjä lakeja).
    iida kivilähde

    VastaaPoista
  6. Millainen merkitys tarinalla Numan haudasta voidaan ajatella olevan?
    - Numan oikeusfilosofia kenties lakien sisältöä tärkeämpi
    - Kun laki siirtyy eteenpäin kertomalla, laki muuttuu samalla kun yhteiskunta/maailma muuttuu
    - Voidaanko pitää kenties Rooman valtakunnan salaisuutena
    - Heijastuu myös nykypäivään, jolloin lait kehittyvät ja muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa

    VastaaPoista
  7. Miten antiikin Kreikan ja Roomalaisen oikeuden oikeusperiaatteet/oikeudellinen ajattelu erosivat toisistaan?
    - Antiikin Kreikka: kaikki päättää yhteisön kesken, paras argumentti voittaa, puhuminen ja väittely
    - Roomalainen oikeus: ristiriidaton ja järjestetty kokonaisuus, kirjoitukset, käsitteet ja periaatteet, määrätty laki
    Hanna-Kaisa Kiiski

    VastaaPoista
  8. Mikä on mielestäsi tärkein roomalaisen oikeuden oppi/ajan merkittävä henkilö?
    -Oikeusjärjestelmä on nimenomaan järjestelmä ja tärkeää oli puheen sijaan kirjoitetut lait
    -Esim. Justinianus tai Numa tärkeinä henkilöinä
    -Onko joku asia, mikä olisi nykypäivänä hyvin erilainen, jos oikeuden perustana olisi muu kuin roomalainen oikeus?
    Niina Keskitalo

    VastaaPoista
  9. Kuinka kuningas Numan hauta paljastui ja mitä hauta-arkut pitivät sisällään?
    - hauta paljastui tulvan huuhdottua maa-ainesta mukanaan haudan päältä
    - toinen hauta-arkuista ei sisältänyt mitään, joten Numan uskottiin haihtuneen Jumalana ilmoille
    -toinen arkku piti sisällään Numan kirjoittamat lait.
    ~Antti Juntunen~

    VastaaPoista
  10. Kuka oli Numa Pompelius?
    - Hän oli Rooman valtakunnan toinen kuningas
    - Merkittävä henkilö roomalaisessa oikeudessa
    - Hän sääti Roomalle lait, joiden sisältö on kuitenkin epäselvä, sillä Numan kuoltua lait haudattiin arkkuun ja ne tuhottiin myöhemmin.

    VastaaPoista
  11. Kerro Numa Pompiliuksesta ja siitä millainen vaikutus hänellä on nykyaikaiseen oikeusteoriaan?
    - Toinen muinaisen Rooman kuninkaista
    - Toisin kuin edeltäjänsä, Numa oli enemmän kiinnostunut lainsäätämisestä kuin sotimisesta
    - Numan suullisesti kerrotut lait ovat hyvä osoitus siitä, että yhteiskunnan rakenteen muuttuessa myös lakien tulisi muuttua mukana
    - Ajatus siitä, että pelkkä laki ei voi olla kaiken kattavaa, vaan sillä tulisi olla soveltamisvaraa
    Taneli Isomursu

    VastaaPoista
  12. Mikä teki antiikin Rooman oikeusjärjestelmästä niin toimivan kokonaisuuden?
    -Sen vankka säädöksiin perustuva pohja. --> Ensi kertaa kirjoitetussa muodossa kahdentoista taulun laeissa (leges duodecim tabularum).
    -Toisaalta sen joustavuus ja kyky muuttua --> valtion virkamiehet saivat keisarin vastuun alaisina antaa eräin edellytyksin vastauksia eri oikeuskysymyksiin.
    -Myöhemmin Bysantin keisari Justinianuksen myötä oikeus kodifioidussa muodossa --> Corpus iuris civiliksessä.

    ~Niko Kleemola~

    VastaaPoista
  13. Mitä eroa on Digestalla ja Codexilla?
    -Digesta on valtava, hyvässä järjestyksessä oleva juristien kirjoituksista koostuva hallittava kokonaisuus, johon on kerätty tarkimmatkin nippelisäännöt.
    -Codex muodostuu oikeussäännöistä, joita nykyään kutsumme laeiksi.
    Eveliina Kontio

    VastaaPoista
  14. Roomalaisen oikeuden peruspilareita

    - Ajatus oikeusjärjestyksestä sellaisena, että järjestelmä on koherentti ja konsistentti

    - Kirjoitukset: Corpus iuris civilis periaatteineen ja säädöksineen vaikuttanut merkittävästi eurooppalaisiin oikeusjärjestelmiin

    - Taustalla pitkä kehitys jopa 12 taulun laeista Numan lakeihin ja glossaattoreihin

    Iida Keihäskoski

    VastaaPoista